Kuntoutuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys

Kehitämme Kuntoutusalan Asiantuntijoissa aktiivisesti suomalaista yhteiskuntaa sellaiseksi, jossa kuntoutus on arvossaan ja sen hyödyt tunnistetaan. Kuntoutuksella vaikutetaan merkittävästi koko väestön toimintakykyyn, työkykyyn ja sosiaaliseen selviytymiseen.

Kuntoutuksessa on huomioitava monia näkökulmia, siksi pyysimme alan suomalaisilta asiantuntijoilta heidän näkemyksiään asiasta.

Asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutukseen

Mitä Suomi olisi ilman kuntoutusta?

”Ilman kuntoutusta meillä olisi maa täynnä laitoksia ja vielä enemmän ihmisiä työelämän ulkopuolella kuin nyt. Nuorten syrjäytymistä vastaan tehtävä työ ja lasten kuntoutukseen liittyvät toimet antavat mahdollisuuden koulunkäyntiin ja oppimiseen. Kuntoutus tuottaa kykyä hankkia tutkinto ja siirtyä työelämään.

Kuntoutus mahdollistaa myös sen, että ihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään kotona. Siksi meillä on voitu vähentää laitoksessa asumista tai terveyskeskuksen vuodeosastolla olemista. Kehitysvammapuolella on tehty isoja muutoksia, kun on siirrytty laitoksista asumispalveluihin. Kuntoutustoiminnan avulla kehitysvammaiset voivat elää niissä itsenäisesti, omatoimisuuttaan kehittäen. Myös mielenterveys- ja sosiaalipuolella on tehty isoja toimintamuutoksia, joiden tavoitteena on saada tukitoimet ihmisen omaan elinympäristöön. Ja ilman kuntoutusta moni lääketieteellinen toimenpide olisi turha. Esimerkiksi lonkka­nivelleikkaus ei tuota toimintakykyä, jos siihen ei liity kuntoutusta.

Virpi Aralinna

Fysio- ja toimintaterapian palvelupäällikkö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote

Anna-Liisa Salminen

Kelan tutkimustiimin päällikkö,  PhD, tt

Minkälaista on hyvä kuntoutus?

”Hyvä kuntoutus on oikea-aikaista ja tavoitteellista kuntoutujan ja ammattilaisten välistä yhteistyötä, unohtamatta kuntoutujan toimintaympäristöä ja siihen kuuluvia ihmisiä. Tavoitteet ovat kuntoutujalle merkityksellisiä ja niihin pyritään vaikuttaviksi osoitettujen tai muutoin hyviksi todettujen menetelmien ja käytäntöjen avulla. Kuntoutuksen perustana on ammattilaisten vankka tietoperusta muun muassa ihmisen toiminta- ja työkykyyn, käyttäytymiseen, toimintaan ja osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Hyvä kuntoutus on määräaikaista, ja sitä dokumentoidaan ja seurataan. Se kohdentuu niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja pystyvät siitä hyötymään.”

Mikä kuntoutuksessa on tärkeintä?

”Kuntoutuksessa tärkeintä on laatu: ihmisten kohtaaminen ja aito kuuleminen. Jos asiakas ei koe jotain toimenpidettä tärkeänä, se ei myöskään tuota tuloksia. Tämä on ihmissuhdetyötä ja meillä ammattilaisilla onkin monta roolia: kuuntelija, kannustaja ja motivoija. Työmme vaatii sekä tieto- että taitopohjaa. Suomessa toimivat kuntoutuksen ammattilaiset ovat hyviä ja meillä on hyvä koulutus. Todella moni myös kouluttautuu koko ajan lisää. Itse opiskelen paljon, jotta voisin kokonaisvaltaisemmin ymmärtää ihmistä.

Kuntoutusalan eri ammattiryhmien kannattaa lisätä keskinäistä yhteistyötään, koska se hyödyttää asiakasta. Emme kilpaile keskenämme asiantuntijuudesta. Sama ihminen käy usein monen ammattilaisen vastaanotolla ja on hänen kannaltaan tärkeää, että kaikki kuntoutustoimet tukevat toisiaan. Tarvitsemme siis enemmän keskustelua ja ajatusten jakamista, jotta asiakas tulisi kuulluksi ja nähdyksi. Kuntoutus ei ole mitään rakettitiedettä, vaan arkisten asioiden huomioimista.”

Marjo Mäyrä

Fysio-, toiminta-, psykoterapeutti ja
työnohjaaja sekä yrittäjä: Innostuksen Hetki, Oulu
Neuroliiton kuntoutussuunnittelija

Anne Metsäranta

Erikoistoimintaterapeutti, Työnohjaaja STOry
Oppilashuolto, Espoo kaupunki 

Mikä on ennaltaehkäisyn merkitys?

”Kuntoutustyötä ja -palveluja tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan Suomessa, vaikka määrällistäkin kehittämistä tarvitaan. Toimintaterapeutteja tarvitaan lisää, mistä kertovat myös pohjoismaiset vertailuluvut: muualla on 10–18 toimintaterapeuttia 10 000:tä asukasta kohti ja Suomessa vain viisi.

Suomessa kuntoutusta ajatellaan perinteisesti vain osana terveydenhuollon palveluja, minkä vuoksi julkisella sektorilla ei juuri ole vielä ennaltaehkäiseviä kuntoutuspalveluja. Esimerkiksi koulujen opiskeluhuolto painottuu yhä enemmän yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään työhön ja sen osaamista on kouluilla, mutta ennaltaehkäisevälle kuntoutusosaamiselle olisi myös tarvetta. Se olisi myös kannattavaa, sillä arkiympäristössä toteutettu kuntouttava työ on tutkitusti vaikuttavaa.”

Mitä on kuntoutuksen tuoma lisäarvo?

Saamme aikaan inhimillisesti ja kansantaloudellisesti merkittäviä tuloksia, kun kuntoutus ajoitetaan optimaalisesti, saumattomasti ja moniammatillisesti. On tärkeää, että kuntoutuksen yhteiskunnallinen lisäarvo – ihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen – tunnistetaan paremmin. Erityisesti se on huomioitava ennalta­ehkäisevässä terveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä. ”

Tiina Mäkinen

Kuntoutusalan Asiantuntijoiden 1. puheenjohtaja

Kristina Holmberg

Kuntoutusalan Asiantuntijoiden 2. puheenjohtaja

Miten Suomi hyötyy kuntoutuksesta?

”Suomi hyötyy kuntoutuksesta täydessä mitassaan vasta sitten, kun kuntoutusalan asiantuntijat ovat mukana päätöksenteossa tasavertaisena muiden terveydenhuollon prosseihin osallistuvien asiantuntijaryhmien kanssa. Kuntoutusalan asiantuntijoita tarvitaan erityisesti, kun suunnitellaan ja toteutetaan saumattomia palveluketjuja. Keskeistä on, että kuntoutuja itse on aidosti ja aktiivisesti osallisena kuntoutus­prosessissa.”
Sulje