Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tänään 20.3. ohjeistanut kuntia turvaamaan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tukemaan heikoimmassa asemassa olevia poikkeusoloissa. Ohjeistus on ilman muuta tarpeen, sillä Kansaneläkelaitos ja monet sairaanhoitopiirit ovat toimineet lähes päinvastoin.

Suomessa on käynnissä mittava kuntoutuspalveluiden alasajo.

Kansaneläkelaitos ei tätä kirjoittaessani ole vieläkään oikaissut näkemystään kuntoutuspalveluiden keskeyttämisestä. Sen sijaan yhä useampi sairaanhoitopiiri on päätynyt yhtä lyhytnäköiseen toimintaan; kuntoutuspalveluita keskeytetään nyt paniikinomaisesti usealla sektorilla. Kuntoutuksen välttämättömyys ei selvästikään ole terveydenhuollon päättäjien tiedossa, eikä näkemystä kokonaistilanteen hallinnasta tunnu löytyvän keneltäkään.

Suomalaisen kuntoutusjärjestelmän pirstaleisuus ja kuntoutuksen heikko yhteiskunnallinen asema korostuvat poikkeustilanteissa vahvasti. Koronaviruspandemian ennaltaehkäisyn keinoja ja tavoitteita ei tunnuta käsittävän sen enempää Kansaneläkelaitoksessa kuin sairaanhoitopiirien ja kuntien terveydenhuollon johdossakaan. Pandemian leviäminen perustuu THL:n mukaan ensisijaisesti pisaratartuntoihin, joita syntyy kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. THL:n mukaan sairauden itämisaika on keskimäärin noin 4-5 päivää (vaihteluväli 1-14vrk) ja sairastunut saattaa tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista. Yksi tartunnan saanut voi tartuttaa 2-3 uutta henkilöä. Tartuntoja voidaan ehkäistä huolehtimalla käsihygieniasta, siivoamalla åinnat asianmukaisesti ja välttämällä sosiaalisia kontakteja.

Emme voi Suomalaisessa yhteiskunnassa maksimoida varmuutta keinolla millä hyvänsä, koska tämä vaatisi jokaisen yksilö eristämistä toisista yksilöistä. Kansalaisilla on myös muita ajankohtaisia terveysongelmia, joiden hoitoa ei voida keskeyttää pandemian ajaksi, koska haitat olisivat hyötyjä suurempia. Näin on myös kuntoutuksen osalta. On ilman muuta järkevää siirtää esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalveluita, kontrollikäyntejä ja monenlaisia muita palveluita etäpalveluiksi, koska palveluiden laatu on mahdollista säilyttää riittävän hyvänä. Järjetöntä sen sijaan on se, että vaikeasta toiminnanvajauksesta kärsivän kansalaisen kuntoutus lakkautetaan infektiotartunnan pelossa kokonaan, sillä seurauksella, että henkilön toimintakyky, ja pahimmassa tapauksessa koko terveys, romahtavat ja hän joutuu sairaalahoitoon. STM korostaa erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten huolehtimisesta vaikeina aikoina. On todella vaikeaa käsittää miten Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit kokevat tässä onnistuvansa.

STM aloittaa ohjeistuksensa toteamalla, että poikkeusoloissa on turvattava perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Ministeriö korostaa, että poikkeuksellisessakin tilanteessa asiakkailla on oikeus saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksilöllisiä tarpeita vastaavasti. Valmiuslain toimintavaltuuksia voidaan ministeriön mukaan käyttää vain välttämättömissä tapauksissa ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden. Tavoitteena on pandemian hidastaminen, ei kaikkien sosiaalisten kontaktien välttäminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus säilyy ministeriön mukaan myös poikkeusoloissa. Kuntoutus on tärkeä osa näitä palveluita. STM:n ohjeistuksessa todetaan selkeästi, että tartuntatautilaki ei oikeuta lakkauttamaan yhtään yksittäistä sosiaali- tai terveyspalvelua kokonaisuudessaan. Tarvittava toiminta tulee järjestää kunnassa tarpeen mukaisella tavalla ja palvelujen yksilöllinen tarve tulee arvioida tarvittaessa jokaisen henkilön kohdalta erikseen. Kenenkään kansalaisen oikeus viimesijaiseen toimeentuloon ja huolenpitoon ei saa vaarantua.

STM:n ohjeistus asettaa sekä Kelan että sairaanhoitopiirien viimeaikaiset päätökset vahvasti kyseenalaiseksi. Yksilöllisen kuntoutuksen lakkauttamiselle ei ole perusteita. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen tauotus on ilman muuta järkevää, mutta tämäkin tulee STM:n ohjeistuksen hengessä korvata yksilöllisellä kuntoutuksella, ei jättää kokonaan toteuttamatta.

Kuntoutus ei ole vaihtoehtoinen tai toissijainen terveyspalvelu, vaan kiinteä osa ihmisten toimintakyvyn tukemista, sairauksien ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn palauttamista sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. On täysin selvää, että ilman asianmukaista kuntoutusta terveydenhuoltomme tulee turhaan kuormittumaan, kun ikääntyneiden ja vammaisten toimintakyvyn heikentyminen johtaa lisääntyneeseen laitoshoidon tarpeeseen. Lisäksi menetämme pitkällä tähtäimellä valtavasti laatupainotettuja elinvuosia.

STM ohjeistaa kuntia huomioimaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Kansalaisten välttämättömät terveyspalvelut on poikkeusoloissakin varmistettava, samoin huolenpito ja toimeentulo. Poikkeusolot korostavat tätä tarvetta, eivätkä siten oikeuta peruspalveluiden tarpeettomaan alasajoon. STM nostaa erityisesti esiin lapset ja vammaiset henkilöt, viitaten YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen sekä YK:n vammaissopimukseen. Sopimukset velvoittavat kuntia turvaamaan näiden henkilöiden oikeudet myös poikkeusoloissa.

Suomalaisilla on terveydenhuoltolain perusteella oikeus saada kuntoutusta perusterveydenhuollosta. STM korostaa, että perusterveydenhuollon toiminnan jatkuminen mahdollisimman normaalina on tärkeää. Kiireettömän hoidon määräajoista tulisi ministeriön mukaan poiketa vasta silloin, kun resurssit eivät riitä infektiotilanteen hoitamiseen. Potilaiden määrän ollessa maltillinen ja henkilökunnan ollessa töissä, perustason toimintoja ei tule ministeriön mukaan tarpeettomasti vähentää. Päinvastoin, nyt olisi aika maksimoida esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanottojen käyttö ja vapauttaa yleislääkärin resurssit kokonaisuudessaan pandemian hoitoon. STM toteaa, että vaikka epidemia pitkittyisi, tulee kansalaisille järjestää myös ennaltaehkäisevää ja kiireetöntä hoitoa, jotta väestön terveys pysyy yllä.

Kuntoutuspalvelut ovat kiinteä osa perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja toimintakyvyn ylläpysymistä. Miniteriön ohjeistus vahvistaa näkemystä kuntoutuspalveluiden jatkamisen tärkeydestä. STM on nostaa erikseen esiin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kotiin annettavien palveluiden tärkeyden. Yli 70-vuotiaat on valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti velvoitettu välttämään kontakteja muiden ihmisten kanssa, mahdollisuuksien mukaan karanteeninomaisissa olosuhteissa. Tämä ei tarkoita yli 70-vuotiaiden terveys- ja kuntoutuspalveluiden lakkauttamista, vaan sitä, että kunnissa on nyt huomattava määrä sellaisia henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole olleet kotihoidon asiakkaita. Mikäli näillä henkilöillä on kuntoutuksen tarve, tulee palvelu ensisijaisesti tuottaa asiakkaan kotona.

STM korostaa, että kotihoidossa olevien asiakkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaaminen on osa kotihoidon normaalia toteuttamista, jonka tulee jatkua myös poikkeusoloissa. Kuntoutus on keskeinen osa toimintakyvyn turvaamista, joten kuntoutuspalveluiden lakkauttamista kotihoidon piirissä olevilta asiakkailta ei voida pitää hyväksyttävänä. STM rinnastaa iäkkäiden kotihoitoa koskevan ohjeistuksen pätevän myös muiden haavoittuvassa asemassa olevien riskiryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, kotihoidon, asumisen palvelujen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Kuntoutus on keskeinen osa vammaisen henkilön palveluita. Kuntoutus turvaa niin iäkkään kuin vammaisen henkilön arjen toimintakykyä, ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee ulkopuolisen avun tarvetta.

Kelan vaativa kuntoutus on jo saatavuusperusteidensa mukaan perustellusti tarpeen. Se on lisäksi aikaan sidottua, joten sitä ei voida poikkeusoloissa siirtää myöhemmäksi. Vaativan kuntoutuksen tauottaminen ole myöskään tarkoituksenmukaista pandemian leviämisen ehkäisemiseksi, koska palvelut tuotetaan pääasiassa pk-yrityksissä ja sosiaaliset kontaktit on mahdollista minimoida siirtämällä kuntoutus tapahtumaan asiakkaan kotona.

Kannustan terveydenhuollon päättäjiä kokonaisvaltaiseen ajatteluun ja erityisesti kuntoutuspalveluiden arvon ja tarpeellisuuden tunnistamiseen. STM:ltä toivon selkeästi vahvempaa ohjausta kuntoutuksen osalta ja ryhdikästä kannanotto Kansaneläkelaitoksen tämänhetkiseen toimintaan. Kuntoutusalan ammattilaisille toivotan jaksamista ja uskoa tulevaan! Jaetaan yhdessä hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimintamalleja ja autetaan toinen toistamme. Kuntoutujille toivon kestäviä ja hyvin toimivia palveluita ja reiluja asiakaslähtöisiä päätöksiä.

Juho Korpi, 2. pj
Kuntoutusalan Asiantuntijat ry

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Sulje