Suomi on poikkeuksellisessa tilanteessa. Valtioneuvoston päätöksellä kansalaisten perusoikeuksia, kuten vapaata liikkumista, kokoontumista ja palveluiden käyttöä on jouduttu rajoittamaan koronavirusepidemian vuoksi. 

Epidemian leviämisen hidastaminen ja riskiryhmien suojeleminen on erittäin tärkeää. Yhtä tärkeää on näissä poikkeusolosuhteissa säilyttää yhteiskunnan peruspalveluiden toiminta. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että terveydenhuollon tehtävänä on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä terveellinen elinympäristö. Tämänhetkisessä tilanteessa on erityisen tärkeää tunnistaa, mitkä näitä tärkeimpiä palveluita ovat, jotta voidaan ehkäistä terveydenhuoltojärjestelmän ylimääräistä kuormitusta.

Kansaneläkelaitos päätti 17.3. tiedotteessaan keskeyttää kaiken rahoittamansa läsnäkuntoutuksen toukokuun loppuun saakka. Monet sairaanhoitopiirit ovat päätyneet vastaavaan linjaukseen. Kuntoutusta ollaan siis ajamassa laajamittaisesti tauolle. Ratkaisu on lyhytnäköinen, harkitsematon ja tulee aiheuttamaan mittavaa vahinkoa kuntoutujille, heidän läheisilleen, kuntoutusalan yrityksille sekä muulle terveydenhuoltojärjestelmälle. 

Kuntoutuspalvelut voidaan karkeasti jakaa ammatilliseen, sosiaaliseen, kasvatukselliseen ja  toimintakykykuntoutukseen, joista osa, kuten ammatillinen kuntoutus, voi olla tarkoituksenmukaista tauottaa epidemian ajaksi. Kasvatuksellisen kuntoutuksen kaltaisia palveluita voidaan joutua suunnittelemaan uudelleen esimerkiksi tilanteissa, joissa kuntoutus on integroitu nyt suljettuna oleviin erityisoppilaitoksiin. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden, eli sosiaalisista syistä avun tarpeessa tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kohdalla etäkuntoutuksen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon palveluiden jatkumisen turvaamiseksi. 

Toimintakykykuntoutus, toiselta nimeltään lääkinnällinen kuntoutus, on  tarkoitettu palauttamaan ja ylläpitämään kansalaisen työ- ja toimintakykyä erilaisten terapioiden avulla. Fysio-, toiminta- ja puhe- ja psykoterapia sekä monet muut kuntoutusmuodot ovat tarpeen kaiken ikäisille kansalaisille, joilla on esimerkiksi keskushermoston, hengitys- ja verenkiertoelimistön  tai tuki- ja liikuntaelimistön vika, vamma tai sairaus. Kelan vastuulla on alle 65-vuotiaiden vaativa kuntoutus, terveydenhuollon vastuulla suurin osa muista kuntoutuspalveluista.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuus on tärkeää. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutuksen tulisi alkaa välittömästi, sillä suurin teho saavutetaan ensimmäisen 3-6 kuukauden aikana. Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys tapahtuvat nopeasti, jolloin tätä tukevan kuntoutuksen tauottamisella on kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia. Kroonisissa sairauksissa kuntoutuksen keskeytyminen aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä, joka johtaa muiden terveyspalveluiden käytön lisääntymiseen. Tällöin kasvavat sekä terveydenhuollon kustannukset, että riski saada tartunta ja levittää sitä eteenpäin. 

Päätös keskeyttää kuntoutuspalvelut ei ole yksilön tai yhteiskunnan kannalta järkevä tai tarpeellinen. Useat kuntoutusmuodot perustuvat fyysiseen läsnäoloon, jota ei voida korvata etäkuntoutuksella. Kaikilla asiakasryhmillä ei myöskään ole sairautensa vuoksi mahdollisuutta käyttää etäteknologiaa. Päättäjien on myös tärkeää huomioida, että etäkuntoutus on mahdollista vain, jos kuntoutusalan yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa. Ilman läsnäkuntoutusta tämä ei todennäköisesti ole mahdollista.

Kuntoutuksen keskeyttäminen luo merkittävän uhan yhteiskunnan heikossa asemassa olevien kansalaisten terveydelle, hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Kuntoutus ylläpitää näiden kansalaisten arkea ja niiden lakkauttamisella on dramaattisia ja kauaskantoisia vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Pahimmillaan Kelan ja sairaanhoitopiirien päätökset vaarantavat tarpeettomasti kuntoutujien terveyden, lisäävät entisestään terveydenhuollon kuormitusta ja heikentävät kuntoutujien ja näiden läheisten elämänlaatua. Riskiryhmien suojeleminen epidemialta on erittäin tärkeää, mutta keskeisten peruspalveluiden lakkauttaminen ei ole tähän oikea tai tarkoituksenmukainen keino. Oikea keino hillitä koronavirusepidemian leviämistä on toteuttaa kuntoutuspalveluita asiakkaan kotona. Kuntoutusalan asiantuntijat ovat terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on  tarvittava osaaminen esimerkiksi hygieniaan ja aseptiikkaan liittyen. Epidemia ei leviä kuntoutusalan ammattilaisten kautta sen enempää kuin muidenkaan terveydenhuollon ammattilaisten, jotka tekevät työtä kansalaisten hyväksi.

Juho Korpi, 2. pj, Kuntoutusalan Asiantuntijat ry

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Sulje