Kuntoutuskomitean (STM) kuulemistilaisuus
1. puheenjohtaja Kristina Holmbergin puheenvuoro:
Hyvät kuntoutuksen asiantuntijat
Kuntoutuksen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen arvo – toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen – on tunnistettava nykyistä paremmin. Myös kuntoutuksen liittäminen saumattomaksi osaksi sote-uudistusta ja valinnanvapauslainsäädäntöä tulee olla kuntoutusjärjestelmän uudistamisen keskeinen tavoite.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudistuksen tekemistä monella osa-alueella. Nostan niistä esille nyt muutaman.
1) Kuntoutuksen johtamisen ja työehtosopimusten ohjausvaikutuksen huomioiminen kuntoutusuudistukseen vaikuttavina tekijöinä on tärkeää. Terveydenhuollon johtamisessa tulee tunnistaa kuntoutuksen asiantuntijoiden tarpeet ja hoitotyöstä poikkeava työn luonne sekä työntekotavat. Työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset ovat mm. ammattiliittojen, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja neuvottelujärjestöjen työsarkaa mutta niiden vaikutusten tunnistaminen kuntoutuspalveluiden tarkoituksenmukaisessa toteutuksessa on tärkeää.
2) Käytännössä uudistuksen tekevät kuntoutuksen alan asiantuntijat. Heidän osaamisensa arvostaminen niin uudistuksen suunnitteluvaiheessa kuin sen toteutuksessa on ainoa keino sitouttamiseen ja onnistuneen uudistuksen toteuttamiseen. Kuntoutuksen alan asiantuntijoiden osallistuminen itsenään koskevaan muutokseen on uudistuksen kulmakivi.
3) Kuntoutus on moniammatillista. Sitä toteuttavat monet asiantuntijaryhmät, joiden edustajia on lukumäärällisesti vähän. Yksi kuntoutusuudistuksen tehtävistä on nostaa näiden asiantuntijaalojen ääni kuuluviin sote-uudistuksessa.
4) Kuntoutuspalveluista saatava yksilöllinen ja yhteiskunnallinen hyöty toteutuu silloin kun asiakas ohjautuu oikein kohdentuviin kuntoutuspalveluihin oikea-aikaisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuollossa on tunnistettava kaikki kuntoutuksen asiantuntija-alat ja palveluohjauksessa on työskenneltävä kuntoutuksen asiantuntijoita. Myös viestinnän merkitys on huomioitava – kansalaisten tiedon saanti kuntoutuspalveluista tulee uudistuksen yhteydessä varmistaa.
5) Onnistuneen kuntoutusuudistuksen taustalla ovat myös koulutuspoliittiset ratkaisut. Kuntoutuksen kehittäminen edellyttää, että työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto on hyvä ja, että työelämään siirtyvien uusien työntekijöiden osaaminen kohdentuu oikein suhteessa tavoiteltuun muutokseen. Koulutusohjelmien sisällön ja koulutusmäärien sekä duaalimallin vaikutus kuntoutuspalveluita muokkaavana ja ohjaavana tekijänä on tunnistettava.
6) Kuntoutusalan yrittäjyys on naisvaltaista pienyrittäjyyttä, joka tuo kuntoutuspalvelut asiakkaan arkiympäristöön. Näiden, usein toiminimellä toimivien asiantuntijoiden toimintaedellytysten turvaaminen on valinnanvapauden laajentumisen yhteydessä tärkeää, jotta kuntoutuksen lähipalvelut ja kuntoutuspalveluita tarvitsevien asiakkaiden todellinen valinnanvapaus turvataan.
